Per vers ja miekka

En miekkaan tartu, silti hukun miekkaan, Hukun miekkaan

 

Viimeisimpiä kalligrafisen kiertokirjan sivuja tällä erää lähtee Ullan toiveesta. Lähtökohta on Juice Leskisen kappale Per Vers, runoilija. 

 

Jo aamu nousee, taivas punertuu,
Pois tuskan viitan hartioilta viskaan.
Paikkaa vaihtaa aurinko ja kuu.

"Ja taas yö iskee hampaat niskaan."

"Mä seuraan suuntaa kirkkaan johtotähden,
Pyörät pyörii, päivät vierähtää.
Ei tärkeää se ole, mä miksi lähden,
On tärkeää vain se mä miks en jää,
Mä miks en jää. Juu uu uuu."

"Mä olen kukka jonka kylmä katse raiskaa,
Ja minun toiveet kaikki valuu hiekkaan.
Ja sateet tulee ja minut maahan paiskaa,
En miekkaan tartu ja silti hukun miekkaan,
Hukun miekkaan."

"Juu uu uuu."

Voi teitä joista alkaa kuolemamme.
Voi teitä joita vapaus kahlitsee.
Kengät hankaa meidän jalkojamme.

"Ja huutaa suut ja sanat säröilee.
Ja bensa loppuu valtatiellä Loimaan.
Ja sohlberi taas pilveen piiloutuu.
Jää rokki auton radiosta soimaan.
Ja tyhjään nurkkaan huutaa mykkä suu.
Huutaa mykkä suu uuuu,
Mä miks en jää, ooo mä miks en jää."

"Uuuu u u uuu, uuuu u u uuu."

"Uuuu u u uuu, uuuu u u uuu, uuuu u u uuu."

 Itselleni jäi lause "En miekkaan tartu ja silti hukun miekkaan, hukun miekkaan". 

Miekassa on käytetty metalliväriä ja lisäsin kuvan skannaamisen jälkeen vielä kimalletta muutenkin. Kuvaa pehmentää pyöreät ruskeat pallot, joita on ympäri kuvaa. 

Teksti on tehty pähkinäpuumusteella ja kirjasilaji on Labidar Antiikva. Pallot on tehty sapluunalla ja Distress Inkillä.