 |
| Ensimmäisiä ATC-korttejani |
Nimen miettiminen oli hankalaa. Joku jekku siinä pitäisi olla. Niin päädyin tähän "Pian ja nopeasti" kun se kuvastaa sopivasta luonteenlaatuani ja oma nimikin siitä löytyy. Olen niin hätäinen, että kaikki työt pitäisi saada tehtyä mahdollisimman nopeasti. Paitsi sitten, kun pitäisi jotain oikeasti tärkeää tehdä, niin harkitseminen kestää ja kestää....
ATC-kortit jäi, mutta blogia on tullut täytettyä viime vuosina 200-300 julkaisun vuosivauhtia.
Voi että, noi vanhat päivitykset näyttävät ihan hirveiltä!Toisaalta monet opettajat korostavaat, että vanhat työt pitää säilyttää, jotta näkee edistyksen. Nooh, se on sitten itsensä kiduttamista, että työt on julkisesti nähtävissä!
Kauanko sinä olet ollut mukana näissä kuvioissa?
Onnittelut pitkäaikaisesta bloggaamisesta! Minulla tulee tänä vuonna 13 vuotta täyteen bloggaamisessa, joten perässä tullaan.
VastaaPoistaKiitos! Me ollaan sitkeitä sissejä. Moni on lopettanut, tai ainakin vaihtanut alustaa.
PoistaMäkin otin välillä piakorhonen.fi domainin käyttöön ja ajelin siirtyä Wordpressiin, mutta olisi ollut surku jättää nää vanhat kortit taakse. En nimittäin keksinyt, miten olisisin saanut ne nätisti mukaan.
piakorhonen.fi toimii edelleen, mutta ohjautuu tälle etusivulle.
Täältä on helppo itsekin poimia vaikka kaikki tehdyt suklaakortit tai painetut postikortit.
Aloitin MSN-yhteisössä helmikuussa 2002 toipuessani rintasyövästä. Kun se lopetti, siirryin Vuodatukseen ja sitten noin vuosi sitten siirryin bloggeriin. Onnea teini-ikäiselle blogille!
VastaaPoistaNo wau! Olet käyttänyt blogia kirjoitusterapiana, eikö vaan? Mua kanssa helpottaa, kun kirjoitan asioita ylös. Jos ei muuta, niin kauppalistoja. Mutta myös murheita ja mukavia suunnitelmia.
PoistaIhana värikästä blogissasi, niin bloggerin kuin vuodatuksen puolella!
Tunteita on helpompi purkaa kirjoittaen. Ainakin, jollei ole ketään, jolle puhua. Yh:na se oli helpointa niin. Omaa aikaa. Toisaalta, sitä kautta tutustuin moniin kohtalotovereihin ja meillä oli oma keskustelufoorumi Nettiellit. Tutustuin muutamiin IRL ja sain ystäviä. Yksi heistä menehtyi kolmanteen rintasyöpäänsä. Löysin jopa miehen yhden ellin veljestä, nyt kyllä jo ex. :)
VastaaPoistaTotta! Ajattelepa tämän päivä nuoria, heidän kontaktit saattavat olla suurelta osalta netissä! Siinä on vähän puolensa ja puolensa. Hyvä, kun on nettikavereita, kunhan ei unohdeta niitä "lähikavereita".
PoistaSillon tietty eri juttu, jos/kun ei ole ystäviä lähellä. Tai aikaa pitää heihin yhteyttä. Silloin blogi tai chat on varsin mainio vaihtoehto.
Nettiellit kuulostaa hyvältä. Osin keskustelut on varmaan siirtyneet someen, vaikka Facebookin Naistehuoneisiin eri ikäisille.
Onnea blogillesi. Olet ahkera postaaja, kun noin 200-300 julkaisua /vuodessa.
VastaaPoistaMinä aloitin joskus 2007 tai 2008 vuodatuksen blogissa. Se meni nurin ja huolimattomuuttani menetin paljon kuvia sekä tekstejä, silloin päätin lopettaa kokonaan blogin pitämisen. Tulin kuitenkinpuolen vuoden päästä jo toisiin ajatuksiin ja aloitin v. 2012 tämän nykyisen Kuvakirjeitä Karsikonperältä.
Olen hitaanpuoleinen saamaan uusia postauksia, mutta en ole halunnut hylätäkään blogiani. Homma siis jatkuu.
Sinulle hyvää kevättalven kääntymistä kevääksi.
Kiitos! Nooh, nää nyt on lähinnä muistiinpanoja tekemistäni korteista, maalauksista ja valokuvista. Tekstiä en paljon kirjoittele, vaikka muuten kirjoittamisesta tykkäänkin.
PoistaMulle on kanssa tullut vastaan blogihistoriansa menettäneitä ja se tuntuu surulliselta. Tai näitä, joilta on yks kaks kaapattu vaikka instagram-tili, jossa saattaa olla kymmeniä tuhansia seuraajia. Ja elinkeino! Tai edes tulonlähde. Kyllä tekniikka on ihmeellistä!
Aurinkoisia kevätpäiviä sinullekin!
Pian ja nopeasti - nimestä tulee mieleen saksan kielen sanonta: Jetzt oder gleich? Eli "nyt vai heti?" 😀 Hauska tutustua, olen blogannut kauan, syksyllä tulee täyteen 20 vuotta. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos, ilo on minun puolellani! Sinulla on pitkä historia blogien parissa. Enkä ihmettele, kun ajattelee ammattiasi.
VastaaPoistaTällaisena aikuisiällä lukihärön diagnoituna vähän nolottaa, kun tulee niin paljon kirotusvihreitä. Ja tälläisen jetzt und gleich -tyyppinä, niitä tulee erityisen paljon.
Mukavaa viikonloppua sinulle myös!